Perus perjantai,
oli tänään. Isompi koira herätti räjähtämällä haukkuun kahdeksan aikoihin. Ihmettelin tovin, katsoin ikkunasta, ei karanneita hevosia eikä muutakaan outoa. Jokin mystinen murina ääni kyllä kuului. Vesimittari pyöri hullua vauhtia. Ryntäsin talliin, ei vesitulvaa, siitä verstaaseen...suihkulähde. Sielläpäs se oli työpaikkani veden vallassa. Lämmityskaapeli oli irronnut putken nokasta, kymmenen senttiä vettä lattialla, varmaan lattian alla ja sisällä vielä enemmän. Koneet onneksi kuivina kuitenkin, ja materiaaleja aika vähän pilalla. Jäätävä suihku jonka sain, no sehän vain piristää noin aamutuimaan.
  Päivään mahtui myös aisapuiden kaato ystäväni kirkkorekeen, ihana puuterilumiretki hevosten ja Riinan, Matin ja Annikan kanssa, sekä hirvineito, joka tällä kertaa säikähti meitä enemmän kuin hevoset sitä. Illalla bänditreenit, bassolla tavallisesti, tänään myös Apulantaa laulaen. Eli perus perjantai.
   
   

                                                                 Eteenpäin elävän mieli.

Tammikuu. Tämä kuva kuvaa aika hyvin tunnelmia. Joskus tarvotaan umpihangessa, mutta eipä anneta sen häiritä. Tammikuun alussa on seesteinen hetki kaikessa. Verstashommat eivät ole vielä heränneet uuteen vuoteen, hevosten kanssa on myös hiljaiseloa. Pakkasia, myrskyjä, liukkaita. On aikaa nukkua päiväunia, hiihtolenkittää Ruuti saksanseisojaa ja opettaa Piisku mäyräkoiraa pupujahdin saloihin.
Silloin, kun töissä ei ole kiirettä, ajatus lentää ja ideoita syntyy. Osa ideoista jää mieleen kummittelemaan, osa häipyy talven edetessä ja viimeistään kesällä melkein kaikki uudet ideat ovat kadonneet kiirettä piiloon. Mutta taas kun tammikuun kuutamo loistaa, herää joululomalla hyvin levännyt (ja syönyt) puuseppä miettimään uusia tuotteita, hevosretkiä talviseen metsään ja lapinlehmänmaito suklaata.

Hevostila ja puusepänverstas

Mustajalan aitta blogini tarinoi pienen hevostilan ja puusepänverstaan kuulumisia. Tilalla asustaa seitsemän hevosta, kaksi hiehoa, kaksi koiraa, kissa, kanat, vuohi ja yksi ihmisyksilö. Puusepänverstas on tilan ja siis minun pääelinkeinoni, teen tilaustöitä ja tuotteita, joista laitan kuvia tännekkin. Blogin nimi tulee pienestä aittamyymälästäni, Mustajalan aitasta, jossa myyn tuotteitani. Aitan avajaiset ovat vasta keväällä, pientä tunnelmointia ennakkoon siis. Muut tarinat liikkuvat varmasti eläinten elämässä, islanninhevosten vaellusreissuilla ja koirien kommelluksissa. Tila on vanha maatila, kunnostusta riittää, kaikki vaatii huomiota ja jonkin verran sivutaankin myös oravanpyörää maalla asuessa, pienyrittäjänä.